Vamosblogi: Hallituksen kärkihankkeessa yhdistyvät intensiivinen valmennus ja yhteistoiminnassa toteutettu psykososiaalinen tuki

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoimassa hallituksen kärkihankkeessa (2017 - 2018) keskitytään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten toiminta- ja työkyvyn sekä osallistumismahdollisuuksien tukemiseen. Toimintaa toteutetaan Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Erityisenä painotuksena on valmentaa nuoria, jotka ovat jumiutuneet kotiin, eivät kiinnity tarvitsemiinsa palveluihin ja kärsivät mielen hyvinvoinnin haasteista.  Seitsemän toimintakuukauden aikana olemme valtakunnallisesti kohdanneet herättäviä ilmiöitä liittyen nuorten tilanteeseen ja palvelujärjestelmän toimintaan.  

Ulkopuolella olevat nuoret voidaan tavoittaa

Kärkihanke on suunnitellusti tavoittanut kohderyhmän joka ei aikaisemmin ole päässyt tarvittavan tuen piiriin. Nuorten tilanteissa esiintyy laaja kirjo haasteita, joista mielen hyvinvointiin ja arjen hallintaan liittyvät ongelmat korostuvat.  Kotiin vietävä yksilövalmennus ja Mindset ryhmävalmennukset ovat käynnistyneet kaikilla toimintapaikkakunnilla. Intensiivisen valmennuksen piiriin on lokakuun puoliväliin mennessä ohjautunut yhteensä 226 nuorta, joista suuri osa on vielä työskentelyn alkuvaiheessa. Enemmistö heistä on kotiin vietävän yksilövalmennuksen piirissä ja osa on jo edennyt Mindset -vertaisryhmävalmennuksiin. Lisäksi mukana on kynnyksettömästi mukana avoimessa toiminnassa.

Havaintoja palvelujen toiminnasta

Havaintojemme mukaan keskeisiä järjestelmän aukkokohtia riskiryhmien näkökulmasta ovat erilaiset nivelvaiheet. Siirtymät nuorisopsykiatriasta aikuisten palveluihin ovat sitoutumisen näkökulmasta erittäin riskialttiita. Alaikäisten palvelut mahdollistavat pääsääntöisesti intensiivisemmän työskentelyn ja niihin kiinnittyminen vaatii vähemmän yksilön aktiivisuutta ja vastuunottoa. Kun palveluun sitoutuminen täysi-ikäisenä edellyttää enemmän omatoimisuutta, osa nuorista putoaa palvelun ulkopuolelle. Toinen keskeinen haastava nivelvaihe liittyy toisen asteen opintoihin, niiden käynnistymiseen ja niistä putoamiseen. Suuri osa negatiivisista keskeyttämisistä toisen asteen opinnoista tapahtuu ensimmäisen puolen vuoden aikana. Putoamisen seurauksena nuori on saattanut viettää kotona vuosia aktivoitumatta ulkopuoliseen toimintaan. Lisäksi Vamos palveluissa näkyy suuri ryhmä nuoria, jotka saavat 20 – 40 %:lla alennettua toimeentulotukea. Tukea on alennettu, koska he eivät ole aktivoituneet tarjottuihin toimenpiteisiin. Muunlaista interventiota nuorten tilanteeseen ei monissa tapauksissa ole saatu toteutettua ja nuoret ovat unohtuneet oman onnensa nojaan.

Palvelut liikkuvat nuoren mukana

Tällä hetkellä nuorten palvelutarpeeseen vastaaminen yhdeltä fyysiseltä luukulta ei vielä toteudu. Erityisesti tämä korostuu niiden nuorten osalta, joiden toimintakyky ei mahdollista oma-aloitteista ja aktiivista suuntautumista palveluihin. Palvelut tuotetaan edelleen eri organisaatioiden toimesta, joilla on toiminnassaan omat erilaiset tavoitteet ja toimintakulttuurit. Suuri osa nuorista tarvitsee esimerkiksi psykiatrisen avohoidon rinnalle intensiivistä valmennusta, jotta kiinnittyminen mahdollistuu ja hoidon tulokset voivat näkyä arjessa. Hankkeen toiminnassa palveluintegraatio kiteytyy omatyöntekijä-mallilla toteutettuun intensiiviseen valmennukseen, joka kokoaa nuoren ympärille tarkoituksenmukaiset palvelut. Kärkihankkeen yksi keskeinen tavoite on mallintaa julkisen- ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan muotoja. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön ja erilaisen osaamisen hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Paikkakunnilla kaikki keskeiset verkostot on kohdattu ja yhteistoimintamalleja on lähdetty testaamaan. Kärkihankkeessa Vamoksen valmentajat sekä sosiaalityön ja psykiatristen palveluiden työntekijät työskentelevät tarpeen mukaan työpareina kotiin tai nuorten lähiympäristöön vietävässä työssä. Lisäksi julkisista palveluista saadaan tukea Mindset -vertaisryhmien valmennukseen, sisältöjen suunnitteluun sekä matalan kynnyksen konsultaatioihin nuorten asioissa.

Yhteistä työskentelyä rakennetaan siten, että toimintamallit vastaavat nuorten sekä paikallisen palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin. SOTE -palvelut valmistautuvat aktiivisesti tulevaan muutokseen, joten uuden kehittämiselle on tällä hetkellä tilaus ja mahdollisuus.

Kaupungit ovat osoittaneet henkilöstön työpanosta kehittämiseen ja yhteiseen työskentelyyn. Yhteistoiminnallisten vaikuttavien ratkaisujen toteuttaminen ei ole aina helppoa, eikä prosessia voi johtaa pelkästään ylätasolta käsin. Kehittämisessä otetaankin askelia kohti yhtenäisempää toimintakulttuuria, yhteiskehittämistä ja yhteistoimintaa asiakastyössä. Ammattilaisten keskinäinen työskentely ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan mukaan on otettu asianomaiset nuoret.

Ohjaamot ja psykososiaalinen tuki

Ohjaamoiden ja ohjaamotyyppisten toimintamallien kanssa tehtävässä työssä on hankkeen aikana päästy eteenpäin nuorten joustavassa ohjautumisessa ja Ohjaamoihin integroitujen sosiaali- ja terveyspalveluiden hyödyntämisessä. Visionamme on auttaa Ohjaamo-toimintamallia kehittymään suuntaan, joka huomioisi entistä paremmin ne nuoret, jotka eivät kykene itsenäisesti kiinnittymään matalan kynnyksen palveluihin ja jotka tarvitsevan intensiivistä tukea työllistymis- ja koulutuspoluille siirtymisessä. Esimerkiksi Kuopiossa Helsingin Diakonissalaitos käynnisti hallituksen kärkihankkeen rinnalle ohjaamotyyppisen toiminnan, jossa nuorille tuotetaan ohjausta ja neuvontaa sekä intensiivistä uravalmennusta. Vamos Kuopion kokonaisuudessa yhdistyvät kokonaisvaltaisesti matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta sekä Vamos -mallilla toteutettu psykososiaalinen tuki. Vamos Espoossa taas Kärkihankkeen toiminta kytkeytyy saman katon alle yhteen sovitettuihin nuorten palveluihin. Integraatiota ei tarvitse eikä voi toteuttaa samalla sapluunalla kaikilla paikkakunnilla. Riittää että toimintaa kehitetään nuorten tarve edellä ja jokaisen toimijan rooli on määritelty kirkkaasti.

Kuva Vesa 

Vesa Sarmia, Vamos palvelut

Kirjoittaja työskentelee yksikön johtajana Vamos nuorten palveluissa, vastuualueenaan Vamokset Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa sekä Vamos palveluiden toteutettaman Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen koordinointi.