20170706 141054

Ihmiseltä ihmiselle – Kohtaamisia Raha-Amigossa

”Joskus on pienestä kiinni, että koko suunta voi muuttua."

Anna ja Reetta osallistuivat Raha-Amigoon, toinen mentorina, toinen nuorena. Raha-Amigo on Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden koordinoiman Taloustaitohankkeen kehittämishanke, jossa raha-asioissa tukea kaipaava nuori saa mentorikseen vapaaehtoisen pankin työntekijän. Hanketta pilotoitiin keväällä pääkaupunkiseudulla ja laajenee syksyllä valtakunnalliseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Danske Bankin, Nordean ja OP:n kanssa. Pankkien työntekijöille hankkeeseen osallistuminen on työaikaa.

Osallistuminen hankkeeseen on molemmille osapuolille vapaaehtoista. Mitä he kokevat saaneensa hankkeeseen osallistumisesta? Anna kertoo saaneensa Raha-Amigosta hienon kokemuksen. ”Oli valtavan hienoa, kun pystyi sukeltamaan sinne nuoren ajatusmaailmaan, antamaan sinne jotakin ja myös saamaan jotain itselleen”, kertoo Anna. ”Ihan huippuseuraa,” komppaa Reetta. Hän kertoo saaneensa hyvää esimerkkiä ihmiseltä, joka hallitsee omat raha-asiansa. ”Siitä sai motivaatiota ja inspiraatiota.” Reetta kertoo, ettei omassa arjessa tule ajateltua raha-asioita, vaan sen sijaan yrittää pikemminkin työntää ne pois mielestä. Projektin aikana raha oli esillä koko ajan puheissa, tavalla tai toisella. ”Kun juttelee jonkun ihmisen kanssa, joka on oikeasti kiinnostunut omasta taloudestaan, tulee ajatus, että se on itsellekin hyväksi ja helpottaa sitä elämää. En ole ikinä ajatellut, että raha olisi mun työväline.” myöntää Reetta, ja kertoo alkaneensa ajatella rahasta ja rahankäytöstä nyt laajemmin.

Mentori ja nuori saivat toisistaan vain perustiedot ennen ensimmäistä tapaamista. Jännittikö Reettaa, millainen tyyppi sieltä tulee? ”No mä ajattelin, että tuskin sieltä mikään pankkikyylä tulee jos se on tällaiseen projektiin ryhtynyt!” nauraa Reetta ja saa Annankin nauramaan. Raha-Amigossa noudatetaan periaatetta siitä, että mentori saa nuoresta vain välttämättömät tiedot, muu selviää keskustelemalla nuoren kanssa. Periaatteena on, että nuori kohdataan nuorena, sillä liika tieto aiheuttaa helposti lokerointia. Myös Anna ja Reetta ovat asiasta samaa mieltä. Anna sanoo saaneensa mentoroitavasta tietoa juuri sopivasti: ”En olisi tarvinnut elämäntarinaa luettavakseni.” ”Niin, jonkun toisen tulkintaa musta.” huomauttaa Reetta väliin. Usein nuoret kokevat tulleensa kohdatuiksi vain ongelmiensa kautta ja olevansa viranomaisten silmissä objekteja, joiden henkilökohtainen tarina rakentuu jonkun toisen kynästä kirjoitettuna. Työvoimatoimistossa nuoren tarina rakentuu työn ja koulutuksen näkökulmasta, Kelassa asiakashistoriikki koostuu maksetuista tuista. Ongelmakeskeinen lähestymistapa leimaa ihmistä. ”Yleisesti ajattelen, että mitä vähemmän tietoa on etukäteen, niin sitä parempi maaperä on muodostaa se oma käsitys siitä ihmisestä.” sanoo Reetta. ”Ihmiseen vasta tutustuu, kun ihmisen kanssa juttelee.” komppaa Anna.

20170710 110802

Kun kysytään, oliko ventovieraalle jutteleminen vaikeaa, katsovat Anna ja Reetta toisiaan ja nauravat. ”No ei ollut!” Annan ja Reetan tapaamiset alkoivat aina jutustelulla ja kuulumisten vaihtamisella. ”Me ei hypätty suoraan etuovelta jonkun mapin tai papereiden kimppuun.” kertoo Anna. ”Meillä oli tosi lämmin fiilis, ja itsekin jaoin Reetan kanssa paljon omia ajatuksiani. Jos kyseessä olisi ollut virallinen asiakastapaaminen, niin olisin rajoittanut siitä paljon pois.” Aito kohtaaminen ja valtarakenteiden, kuten asiantuntija-asiakas -asetelman purkaminen, on hankkeessa pyritty nostamaan vahvasti esille. Pankkien työntekijät osallistuvat hankkeeseen ensisijaisesti omana itsenään, eivätkä edustamansa organisaation työntekijöinä. ”On inhottavaa, kun ihminen on vain hetu, kohde tai projekti, otetaan tää tapaaminen ihminen ihmiselle.” sanoo Anna. ”Joo, sä onnistuit kyllä siinä kohtaamisessa.” sanoo Reetta painokkaasti.

Prosessissa pintaa syvemmälle

Prosessissa mentori ja nuori tapaavat toisiaan yhteensä noin kuuden tunnin ajan. Tavoitteena on kartoittaa nuoren tuen tarve talousasioissa ja vastata siihen mahdollisuuksien mukaan mentoroinnin avulla. Taustalla on mukana myös aina nuoren työntekijä, jonka kanssa nuori voi tarvittaessa viedä loppuun kesken jääneitä asioita. Pelkästä rahasta puhuminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, myös Anna ja Reetta huomasivat tämän. Välillä keskustelunaiheet menivät kaksikolla kauas rahasta, mutta moni asia, jota keskusteluissa pyöriteltiin, auttoi ymmärtämään kokonaiskuvaa. ”Ymmärsi paremmin, miksi raha on tietyssä asemassa Reetan elämässä.” kuvailee Anna. Nuoren talousvaikeuksien taustalla olevien syiden ymmärtäminen on tärkeää. Pitkäaikaista vaikutusta on mahdollista saada aikaan vain ymmärtämällä vaikeuksiin johtaneita syy-seuraussuhteita ja pyrkimällä vaikuttamaan mekanismiin. Muuten nuori saattaa olla puolen vuoden kuluttua taas samassa tilanteessa.

Usein ajatellaan, että perinteinen avuntarve talousasioissa koskee esimerkiksi ylivelkaantumista tai totaalista kaaosta oman taloudenhallinnan kanssa. Monesti nuorella on kuitenkin monta asiaa hyvin hallinnassa. Anna oli yllättynyt siitä, että Reetan paperit olivat hyvässä järjestyksessä lajiteltuna mapissa. ”Ehkä mulla ei ollut sellainen perinteinen avun tarve.” pohtii Reetta. Mutta mikä sitten on perinteinen avun tarve? Lähtökohtaisesti Raha-Amigon pilotissa mukana olleiden nuorten avun tarve oli luonteeltaan enemmän ennalta ehkäisevää kuin korjaavaa. Tukea kaivattiin budjetointiin, oman kokonaistilanteen hahmottamiseen, yksittäisten asioiden selvittämiseen sekä tulojen ja menojen suhteuttamisessa toisiinsa aiempaa paremmin. Osalla nuorista oli myös selvittämätöntä velkaa, jota lähdettiin työstämään yhdessä mentorin kanssa. Tuen tarpeesta riippumatta nuoret kokivat tärkeimmäksi sen, että asioita saattoi selvitellä yhdessä jonkun kanssa konkreettista tukea ja kannustusta saaden. Hankkeessa ei keskitytä vain ongelmanratkaisuun, vaan muistetaan myös kiinnittää huomiota nuoren vahvuuksiin suhteessa omaan taloudenhallintaan.

Taloustaitohankkeen tavoitteena ei ole vain lisätä nuorten tiedollista pääomaa talousasioissa, vaan pyrkiä vaikuttamaan itsereflektoinnin ja keskustelujen avulla asenteisiin ja sitä kautta myös käyttäytymismalleihin. Nuorella saattaa olla valtavasti tietoa ja ymmärrystä raha-asioiden hoitamisesta, mutta motiivi ontuu. ”Reetta sanoikin yhdessä tapaamisessa, että kyllä hän ymmärtää, mitä ja miten asiat pitää tehdä, mutta hän ei keksi syitä miksi. Sitten pohdittiin sitä syytä, että löytyy se oma miksi.” kertoo Anna. Mentoripari teki yhdessä myös konkreettisia asioita ja piti yllä motivaatiopuhetta. He esimerkiksi kävivät yhdessä läpi Kelan kirjeitä sekä e-laskuja ja tekivät budjettisuunnitelmaa. Reetta kertoo saaneensa apua oman kokonaistilanteensa ymmärtämiseen. ”Se on ehkä just se miksi mä lähdin tähän mukaan, asiat oli hoitamatta ja sotkussa kun en oikein ymmärtänyt omaa tilannettani.”

Taloustaidot osana elämänhallintaa

Talousvaikeuksien taustalla saattavat olla myös oppimisen vaikeudet. Oppimisvaikeudet matematiikassa, hahmottamisessa ja muistissa heijastuvat myös raha-asioiden hoitamiseen ja johtavat helposti taloudellisiin vaikeuksiin. Oppimisen vaikeudet jäävät koulussa valitettavan usein huomaamatta, jos oppilas on hyväkäytöksinen, hiljainen tai tunnollinen. Reetalla on todettu oppimisvaikeus, joka heijastuu myös raha-asioiden hahmottamiseen. Oppimisvaikeuksista kärsivät nuoret hyötyvät muun muassa ennakoivasta talouden suunnittelusta, muistutuspalveluista sekä suoraveloituksista. Juuri näitä asioita kävivät läpi myös Anna ja Reetta.

Köyhyyden mekanismeja käsittelevien tutkimusten mukaan köyhyydestä ja niukkuudesta seuraa huonoja valintoja. Myös Taloustaitohankkeessa on huomattu, että paitsi taloudellinen niukkuus myös muut samanaikaiset esimerkiksi elämänhallintaan, mielenterveyteen tai päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat vaikeuttavat rationaalisten päätösten tekoa ja heikentävät toimintakykyä. Talousvaikeuksissa olevan nuoren ainoa ongelma harvoin ovat vain puhtaasti taloudelliset vaikeudet – lähes aina vyyhtiin liittyy myös muunlaisia haasteita arjen ja elämänhallinnan alueella. Myös Reetta puhuu uupumuksesta. Voimavaroja tuo se, että asioita voi tehdä yhdessä jonkun kanssa. Joskus tarvitaan enemmän tukea ja tsemppausta kuin faktatietoa. Läsnäolo ja arvostava kohtaaminen ovat tapaamisten ydin, vaikka toki tiedollistakin osaamista tarvitaan. ”En mä olisi ihan kaikkea osannut tehdä itse.” sanoo Reetta.

Reetta pohtii nuorten yleistä, usein negatiivisesti värittynyttä näkökulmaa rahasta. ”Ei pidä muodostaa negatiivista käsitystä rahasta. Tää on tosi hyvä tilaisuus saada laajempaa näkökulmaa rahankäyttöön, että miten toinen ihminen, jolla on laajempi näkökulma työn kautta siihen asiaan näkee sen.” Vaikka pankkilaiset toimivat mentoreina lähtökohtaisesti omana itsenään tuo pankkitausta usein myös lisäarvoa ja avaa nuorille uusia näkökulmia. ”Kun sitä asiaa miettii enemmän, saa sellaisen näkökulman, että raha ei hallitse sua, vaan sä hallitset sitä rahaa. Se on oikeasti tosi iso juttu.” pohtii Reetta. Anna sanoo onnistumisten kokemuksen vahvistavan myös itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta. ”On joskus yllättävän pienestä asiasta kiinni, että koko suunta voi muuttua. Kun ei tarvitse enää koko ajan sadatella raha-asioita jaksaa katsoa myös muitakin juttuja.”

Reetta pohtii myös taloudenhallinnan yhteyttä unelmien toteuttamiseen. ”Oon monta kertaa ajatellut, että on surullista, miten harva ihminen hallitsee omaa elämäänsä ja toteuttaa omia unelmiaan, ihan pieniäkin. Jos on aina ollut unelmana se, että haluaisi käydä salilla, mutta sitä ei saa toteutettua, koska salikortti maksaa, niin vaikka budjettisuunnitelman avulla sen voi tehdä oikeasti mahdolliseksi. Jos tekee pari pientä asiaa selkeyttääkseen oman tilanteen ja miettii näitä asioita vähän silloin tällöin pystyy tekemään ihan erilaisen elämän itselleen. Sitten elää sitä ideaalielämää, ja käy siellä salilla. Ne on tosi onnellisia aikoja, kun tekee sellaista, mitä oikeasti haluaa tehdä.”

 Lisätietoja hankkeesta: https://www.vamosnuoret.fi/hankkeet/nuorten-taloustaitohanke

Teksti ja kuvat: Eeva Piha

Kirjoittaja toimii Taloustaitohankkeen projektipäällikkönä Vamos Helsingissä.